*

Puistotäti

Kaikki blogit puheenaiheesta Tulonjako

Kun on liikaa rahaa

Kauppalehti kertoi 19.10, että Suomen ruotsinkieliset korkeakoulut ovat lisäämässä ruotsalaisten määrää korkeakouluissa. Hanken aikoo ottaa ensi vuonna 15 opiskelijaa Ruotsista sikäläisen pääsykokeen perusteella.  Vastaavasti suomalaisten opiskelupaikat vähenevät.  Uutinen on mielenkiintoinen etenkin siksi, että koulutusväki on viime aikoina pitänyt kovaa ääntä koulutuksen leikkauksista. Uutinen kuitenkin kertoo, että ainakin korkeakouluilla on liikaa rahaa, kun ne kykenevät kouluttamaan ilmaiseksi naapurimaiden asukkaita.

Tulonjaon kehitys ikäluokittain 1989 - 2015

Otin tarkasteluun vuodet 1989 ja 2015, koska aiemman kohdalla koettiin täystyöllisyyden huipentuma ja toinen on tuoreinta infoa. Jaoin väen ikäryhmiin, koska kuvastaa minusta tarkemmin väestön tulokehitystä.

 

Kuva 1: Tuloviidensien nettotulot 1989. Pystyakseli on "liian" korkea, koska halusin sen olevan samassa mittakaavassa 2015 taulukon kanssa.

Kuva 2: Tuloviidensien nettotulot 2015.

Kuva 3: Tuloviidensien muutos euroissa mitattuna.

Kuva 4: Tuloviidensien muutos prosentteina.

Kuva 5: Ikäluokkien työllisyysasteet

 

Isotuloiset ovat maksaneet omat sosiaalietuutensa

Anna Kontula kertoi Juha Sipilälle, että isotuloisimmat saavat pienituloisimpia enemmän sosiaalietuuksia (Kansan Uutisten juttu). Löysin lopulta mihin hän viittasi. Tuollahan nuo oli eritelty ja syykin löytyi "epäsuhtaan".

Vasemmistoliiton tarkoitushakuinen tulonjakotutkimus

Vasemmistoliitto toi tällä viikolla julkisuuteen Eduskunnan tietopalvelulla teetetyn laskelman tulonjaon kehityksestä Sipilän hallituksen toimiaikana vuosina 2015-2018. Tulosten mukaan hallituksen päätökset olisivat kasvattaneet tuloeroja.

Tässä kirjoituksessa tutkimus laitetaan kriittiseen arviointiin ja lopuksi paljastetaan tutkimuksen kiistaton tarkoitushakuisuus.

Kuinka paljon Suomessa onkaan pienituloisia?

Monesti pienituloisuutta mitataan sillä, että kuinka monta ihmistä jää alle 60% mediaanitulojen. Eihän se loppujen lopuksi kerro oikein mistään mitään. Jos kaikkien palkat ja tuet tuplattaisiin (leikitään ettei inflaatiota tulisi), niin silti yhtä moni olisi sen 60% mediaanitulon alla, vaikka he olisivat niillä tuloilla olleet ennen reilusti yli keskituloisia (120% mediaanituloista jos oikein osaan laskea). Sama olisi tietenkin toisin päin.
 

Muutokset ikäluokkien tulonjaossa 2000-2015

Lyhyesti kuvaaja esittää kuinka työeläkkeet ovat entistä suuremmat ja työurien pidentyminen pelkästään yli 60 vuotiaiden keskuudessa saa kuvaajan näyttämään tuolta. Nuoret eivät pääse työnsyrjään, eivätkä työmarkkina- ym tuet kasva yhtä rivakasti kuin työeläkkeet.  Jos nyt jotain hyvää pitäisi keksiä, niin 60-64 vuotiaiden ikäluokassa kasvanut työllisyysaste on vähentänyt voimakkaasti tulonsiirtojen tarvetta.

Talouspolitiikassa katse ruohonjuuritasolle

20170209-Työttömyys
Surkuhupaisaa on isojen poikien päätön keskustelu. Perä edeltä on latvasta puuhun noustu. Nyt katsellaan ympärille ja ihmetellään kuinka rumalta näyttää. Eipäsjuupastellaan siitä, näytttäkö enemmän vai vähemmän rumalta kuin silloin kun edellisen kerran hampaattoman politiikan tuloksia pällisteltiin. Korkealla maanpinnan yläpuolella puhutaan ja puhutaan, yhteiskuntasopimuksia tehdään. Valtiontaloutta ja verotusta kiristetään ja löysätään. Kummastellaan kun ei politiikka pure.

Suurituloisten verovalituksen logiikka

Aina silloin tällöin suurituloiset muistuttavat meitä siitä, kuinka pieni osa suurituloisista kustantaa maksamillaan veroilla suurimman osan yhteiskunnan menoista. Äkkiseltään se kuulostaa ihan asialliselta valitukselta, mutta kun hieman pureutuu asiaan, siihen liittyy muitakin näkökulmia.

Varallisuuden kasautuminen suurin talousongelma

Maailman varallisuudesta yhä enemmän on yhä harvempien hallinnassa. Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin raportin mukaan (raportissaan) maailman 85 rikkaimman ihmisen omistama 1,7 biljoonan dollarin eli noin 1250 miljardin euron varallisuus on yhtä suuri kuin maailman köyhimmän puoliskon varallisuus.

Omistaminen luo rasitteita, mutta vain väliaikaisesti!

(Ihmiskunnassa on karkeasti ottaen kaksi jakoa taloudellisesti, joko omistamme ja kannatamme omistamisen lisääntymistä tai sitten hyväksymme, että ei omistamista itse asiassa ole |1 – juuri nyt ministeri Anne Bernerin (Kesk.) kaavailut valtion yhtiöistä koskien julkisia väyliä |2 – on shokki monelle. On kysymys omistamisesta, tai sen oleellisesta muutosjärjestelystä)

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä